Iivisniemi-Kaitaa-seura ry:n yhdessä Selakin kanssa järjestämä yleisötilaisuus, jossa kaupungin edustajat yhdessä kuntapoliitikkojen kanssa olivat vastaamassa kysymyksiin alueen kehittämisestä, oli kovin odotettu, sillä sali oli aivan täysi. Lisäksi tavoitteena oli, että asukkaat kertovat mielipiteensä näistä suunnitelmista kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajille, luottamushenkilöille, IKS:n ja SELAK:n hallitusten jäsenille, jotta niitä voidaan huomioida päätöksenteossa jatkossa.

Tilaisuuden avaaja ja kyselyosuuden puheenjohtaja Seppo Salo kertasi aluksi alueemme historiaa:

Varhainen kaskiviljely alueella alkoi noin vuonna 1000 (varhainen kaskiviljelys) ja päättyi 1900-luvun loppupuoliskolla. 1800 -luvun lopulla varakkaat helsinkiläiset alkoivat rakentaa myös meidän lähialueellemme huviloita. 1930 -luvun puolivälin tienoilla keskituloiset helsinkiläiset alkoivat rakentaa alueellemme kesämökkejä ja 1950-luvulla omakotitaloja.

Merkittävä muutos tapahtui 1966, kun Iivisniemen kerrostalolähiön kaava hyväksyttiin valtuustossa. Ensimmäiset kerrostaloasukkaat muuttivat jouluksi 1967 osoitteeseen Iivisniementie 6.

Suur-Espoonlahden kehitys ry:n puheenjohtaja esitteli SELAKin toimintaa. SELAK on Suur-Espoonlahden kaupunginosa-, puolue-, omakoti- ja ympäristöyhdistysten perustama yhdistys, joka pyrkii vaikuttamaan niin, että suuraluettamme kehitetään niin, että nykyisetkin asukkaat viihtyvät täällä jatkossakin.

Kimmo Leivon ja Mervi Hokkasen esityksien pohjalta:

• Finnoo-Kaitaa kehitysalueelle 20.000 -25.000 uutta asukasta.
• Espoon väkiluku kasvaa n. 4000 – 5000 asukasta vuodessa
• Finnoo-Kaitaa alue on jaettu ehdotusvaiheen jälkeen kolmeksi osayleiskaava -alueeksi : Finnoon pohjoinen osa säilytti kaavanimen Finnoo osayleiskaava, eteläinen osa on nimetty Finnoonsataman osayleiskaavaksi ja kolmas osa on Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava.
• Finnoon osayleiskaava tuli voimaan 8.8.2018. Finnoonsataman osayleiskaava on työn alla.
• Valtuusto on hyväksynyt 11.06.2018 Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaavan, mutta se ei ole lainvoimainen, koska siitä on valitettu hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan kesällä 2019.
• Tarkastelualueella on kymmenkunta asemakaavahanketta, joista lainvoimaisia ovat: Djupsundsbäcken 80.000 m2 ja Finnoonkallio 40.000 m2.  Finnoonsataman kaava 442300 valmistellaan yhdessä Merikorttelien kaavan 442200 kanssa. Aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Kimmo Leivon ja Mervi Hokkasen esitykset ovat tämän muistion liitteinä ja löydät ne ladattavina tiedostoina sivun lopusta.

Asemakaavojen etenemistä voit seurata https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Vireilla_olevat_yleiskaavat

Osayleiskaavojen etenemistä: https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/Espoonlahti?n5=2

Paikalla oli runsaasti asukkaita, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti 20 vuoden ajan alueen työpajoihin. Useampi läsnäolijoista toi esiin ihmetyksensä, että vaikka monessa eri yhteydessä asukkaat ovat päätyneet pienempiin asukasmääriin (koko Finnoon visioalue 17.000 uutta asukasta, joista Kaitaa-Iivisniemen alueelle 3.500 asukasta), niin kuitenkin kaupunkisuunnittelukeskus on pitänyt kiinni kaupunginhallituksen 25.3. 2013 asettamista luvuista koko Finnoon visioalue 20.000, joista 6.000 Kaitaa-Iivisniemi alueelle.  Nykyisiä alueen asukkaita ei ainakaan ole kuultu tai siis ei ole huomioitu asukkaiden hyvin perusteltuja kantoja tulevista asukasmääristä.

YLEISÖKESKUSTELUSTA NAPATTUA

Miten ilmastomuutos on huomioitu? Ei kaukolämpöä vaan maalämpöä, lämpöpumput, aurinkoenergia?

*Esimerkiksi Hannusrannan kaava-alue suunnitellaan hiilivapaaksi. Alueen kiinteistöjen energiajärjestelmät suunnitellaan toteuttamaan kestävän kehityksen periaatteita hyödyntäen uusiutuvan ja paikallisen energian tuottamiseen sekä kiinteistöjen sähköntarpeeseen. Rakennusten massoittelulla luodaan hyvät pienilmasto-olosuhteet, jolla ehkäistään rakennusten ylikuumenemista ja minimoidaan viilennystarvetta.  

*Espoon suurin ympäristötekotavoite on se, että kaukolämpö tuotetaan tulevaisuudessa päästöttömästi yhteistyönä Fortumin kanssa.

Miten taataan tulevien vuosien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden, varsinkin lasten vanhusten turvallisuus katu-, infra ja talotyömaiden läheisyydessä? Tällä hetkellä turvallisuus ei ole hyvä. Alueella pitäisi olla koordinaattori, joka suunnittelisi ja valvoisi näitä asioita.

*LOUHI-palvelun kautta voi antaa palautetta. Ennakkosuunnittelulla pyritään suunnittelemaan työt turvallisesti.

Kaupungissa pyritään edistämään pyöräilyä. Yhteiskäytössä olevat pyöräily- ja jalankulkutiet ovat vaarallisia, ne on erotettava toisistaan. Miten etenee Kaitaantien laajennussuunnitelmat Soukanväylän ja tulevan Meritien välille ja Kaitaanlaakson pyöräilyn laatureitin suunnittelu ja rakentaminen.

*Suunnitelmat on tehty siitä, mikä on autojen/pyörien lkm jatkossa. Tämä on pohjana tiestön suunnittelulle. Kaupunki on päättänyt, että Kaitaantielle ei tehdä mitään niin kauan kuin vilkas liityntäliikenne Matinkylän metroasemalle kulkee tätä reittiä. Pyöräilyn laatureitin suunnittelu liittyy koko Kaitaanlaakson jatkosuunnitteluun.

Tämä vastaus herätti lisäkommentteja ja kysymyksiä: juuri nyt niitä Kaitaantien varteen suunniteltuja meluaitoja tarvittaisiinkin, kun sekä nämä liityntäbussit että raskaat kuorma-autot tuovat ja vievät maata rakennuksille mm. metrotyömaille tällä kapealla ja mäkisellä Kaitaantiellä.  Nyt niitä meluaitoja tarvittaisiin enneminkin kuin sitten, kun tämä raskas liikenne vähenee huomattavasti.

Hannusrannan rakentaminen ja talotyypit

*Hannusrantaan suunnitellaan kerrostaloja, nykyiset asukkaat ovat osin olleet myötämielisiä tiheämmälle rakentamiselle. 

Finnoonsataman kaavoituksesta esitetiin useita kysymyksiä ja kommentteja.

Alun perin oli hyvässä yhteistyössä asukkaitten, veneilijöiden ja kaupungin kanssa suunniteltu Merellisen Espoon edustuksellinen satama-alue. Miksi nämä suunnitelmat ovat muuttuneet? Mihin joutuu osa veneilijöistä, entä talvisäilytyspaikat ja huoltotilat. Finnoon sataman telakka-alueen korvaava alue? (Ei tullut konkreettista vastausta kaupungilta).  Entäpä mitä merkitsee luonnolle, jos alueella suoritetaan merkittäviä ruoppauksia parin vuoden ajan ja sitten rakennetaan tekosaari?

*Kaupunki on arvioinut, että suurista perustustöistä huolimatta kaupunki tulisi saamaan merkittäviä tuloja tästä kohteesta. Rakennusmaan myyntituloilla maksetaan alueen infra ja alueelle saadaan hyviä veronmaksajia.

* Finnoon tekosaaren kaupunginhallituksen tilaama selvitys on tehty ja mennyt hallitukselle tiedoksi. Sieltä suunnittelu jatkuu normaalia prosessia seuraten. Vaikuttaa voi ottamalla yhteyttä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniin tai jopa suoraan kaupunginhallituksen jäseniin.

Kaitaan osalta rantaraitin palvelut ovat olemattomat. Miten rantaraitin palveluja lisättäisiin? Esim. Rulludd voisi olla käytettävissä enemmän.

*On harkittu toiminnan lisäämistä. Lennart Pettersson on rantaraitti-isäntä kaupungin puolelta.

Suur-Espoonlahden alueen puolueiden paikallisosastot ja kaupunginosayhdistykset ovat yrittäneet vaikuttaa kaupunginjohtoon jotta alueemme todella alhainen työpaikkaomavaraisuus saataisiin huomattavasti paremmaksi. Miksi siis työpaikkoja ei ole 20 vuoteen kaavoitettu niin, että tänne olisi mahdollista perustaa runsaasti uusia työpaikkoja? Ja miksi Espoon markkinointi-ihmiset eivät ole panostaneet tähän asiaan? Entä missä viipyvät sujuvat poikittaiset joukkoliikenneratkaisut Ja nyt sitten huonontunut julkinen liikennekin maksaa meille Suur-Espoonlahden asukkaille enemmän kuin suurimmalle osalle espoolaisista.

*Työpaikkaomavaraisuuteen ja liikennejärjestelyihin ei saatu vastausta

Säilytä Hannusmetsä, Iiviskallion ja Kaitamäen metsät sekä lisää Hannusrannan virklistyskäyttöä – säästät Espoon sosiaali – ja terveysmenoja. 

Luonnonmukaisissa lähimetsissä käyskentelyllä on positiivisia terveysvaikutuksia kaiken ikäisille ihmisille. Verenpaine laskee ja epätasainen maasto edistää pienten lasten sensomotoriikan kehittymistä ja ikäihmisillä ylläpitää motoriikkaa

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Sara Saramäki pyysi läsnäolijoita nostamaan kätensä, jos ovat sitä mieltä, että suurempi osa Hannusmetsää ( Bondaksen kalliot) on säilytettävä luonnonvaraisena. Äkkiä arvioiden noin 150 kättä nousi salissa!

*Hannusmetsän säästäminen on mahdollista, sillä tuon alueen asemakaavoitusta ei ole vielä tehty.

Kaupunginjohdon ja poliittisten puolueiden on varmistettava, että kun uusia asuinalueita rakennetaan, niin samaan aikaan rakennetaan autopaikat, päiväkodit, koulut ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Ei saa jatkua niin, että rakennusliikkeille annetaan luvat rakentaa asunnot ja oheispalvelut jäävät rakentamatta. Rakennuslupiin on lisättävä ehtona, että autopaikat (parkkitalot) on rakennettava. Samoin on sovittava yhdessä kaikkien toimialojen kanssa, että palvelut valmistuvat samaan aikaan kuin asunnot.

*Kaupunki voi kaavalla määrätä autopaikkojen määrän.

Alueen asukkaat osallistuivat aikoinaan Finnoon lintuparatiisin ja sen ympäristön suunnitteluun. Siitä tuli hyvä. Nyt on herännyt huoli siitä, että huolehtiiko HSY jatkossakin, että altaassa säilyy suolattoman veden tasapaino.

*Johanna Salo Espoon kaupungilta pyrkii varmistamaan tämän asian.

YHTEENVETO

Paikalla oli seuraavat kaupungin edustajat tai luottamushenkilöt: Kaupunkisuunnittelulautakunta/valtuutetut: Jouni Särkijärvi pj ( valt.), Henna Partanen vpj (valt.), Sara Saramäki jäsen (varavalt.) ja Paula Pöntynen varajäsen. Ympäristölautakunnan jäsen Seppo Salo ja varajäsenet Helena Haapsaari ja Bjarne Häggman. Rakennuslautakunnan jäsen Ulf Sjögren.

Iivisniemi-Kaitaa -seuran (IKS) koko hallitus ja Suur-Espoonlahden kehitys ry:n (SELAK) 7 hallituksen jäsentä.

Espoon kaupungilta olivat Espoon Teknisen toimialan Suur-Espoonlahden projektijohtaja Kimmo Leivo ja alueemme kaavoitusvastaava Mervi Hokkanen ja Suurpellon markkinoinnista Netta Savinko.

Asukasillassa kaupunkisuunnittelulautakunnan edustajat Särkijärvi (valt.), Partanen (valt.), Saramäki (varavalt.) ja Pöntynen vakuuttivat, että he ovat nimenomaan asukkaiden edustajia.

Nyt jäämme odottamaan, että milloin otetaan asukkaiden ja heidän muodostamien yhdistysten mielipiteet asiantuntijalausuntoina, eikä vain mielipiteinä, joilla ei ole merkitystä. Tämä oli vahva viesti täydeltä salilta kaupungille. Ainakin tällä alueella.

Ilmaan jäi paljon kysymyksiä, joihin emme saaneet vastauksia. Jotkut tulivat sanomaan, että hyvä tilaisuus, mutta oliko tämä paineenpoistotilaisuus, vai saatoimmeko ihan oikeasti vaikuttaa meille tärkeisiin asioihin.

Olisiko järjestettävä tilaisuus, jossa alueen nykyiset asukkaat saisivat kehittää Kaitaanlaakson fillaribaanaa ja sen ympäristöä voittajaehdokkaan pohjalta? Entä pitäisikö järjestää työpaja, jossa kaupungin eri toimialojen edustajat, yritysjärjestöt, paikalliset yrittäjät ja asukkaiden edustajat pohtisivat, että miten niitä työpaikkoja tänne saataisiin. Entä ne poikittaiset tieyhteydet ja julkisen liikenteen yhteydet. Mahdollisuuksia on paljon asukkaiden kuulemiseen!

Tilaisuus päättyi yliajalla raikuviin aplodeihin.

Kiitos asukkaille ja järjestäjille.

Liitteet:

Otteita Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan kaavamerkintöjen selostuksesta ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.11.2018 päättämät Hannusrannan kaavahankkeen tavoitteet

Kimmo Leivon esityskalvoja

Mervi Hokkasen esityskalvoja

Hannusranta, Kaitaa 441416 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

A.Hannusrannan kaavassa tulee noudattaa tarkemmin Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaa:

Osayleiskaavassa on selvästi määritelty Kaitaantien pohjoispuolelle A1 -C alue, joka on tarkoitettu tämän alueen tiiviiksi ja tehokkaasti rakennettavaksi alueeksi korkeine rakennuksineen ( VIII kerrosta) ja että A2 alueelle rakennettavat kerrostalot madaltuvat Hannusjärveä kohti.

B.Kannatamme vaihtoehtoa Ve C seuraavin muutoksin:

Kannatamme vaihtoehtoa Ve C kuitenkin siten, että Hannusrantatien järven puolella olevien talojen rantaa lähinnä olevat talot tai niiden osat ovat korkeintaan III -kerroksisia ja talojen itäpäädyt tai tien vieressä olevat talot ovat IV -kerroksisia. Muistaen sen, että talot eivät saa nousta rantavyöhykkeen puiden latvojen yläpuolelle.

Hannusrantatien itäpuolella tienvieressä talot olisivat V -kerroksisia ja siitä itään osayleiskaava-alueen A1-C alueen talot VIII -kerroksisia.

C. Vastuu hulevesistä

Merkittävä osa kaava-alueesta sijaitsee Hannusjärven valuma-alueella. Hannusjärvi on pieni ja matala latvajärvi, jonka valuma-alue on pieni. Järvi tarvitsee kaiken sen nykyisin valuma-alueen veden.

Erittäin tärkeää on, että alueen rakentamisen aikana valuma-alueen pohjavesien tasot eivät pääse laskemaan. Hulevesien valunnan nopeus eikä laatu saa juurikaan muuttua, jotta järvi säilyy virkistyskäyttöön soveltuvana myös tuleville sukupolville. Rakennettavan valuma-alueen hulevesijärjestelmät on rakennettava ennen kuin alueen perustamistyöt alkavat.

E.Hannusmetsä:

Hannusmetsä on erittäin tärkeä osa Hannusjärven valuma-aluetta. Tämän kaavan Hannusmetsäosuuden suunnittelussa on erityisesti huomioitava luonnonmukaiset hulevesien reitit kallioilta järveen.

Hannusmetsä soveltuu parhaiten virkistyskäyttöön. Alueelle sijoittuvan hiekkapohjaisen kävely/pyöräilyreitti ohjaa enimmän kulutuksen kestäville alueille. Sen toteutuksessa on huomioitava, että se ei estä hulevesien luonnollista valumaa kohti järveä.

Ilmastomuutosta hillitään tukemalla hiilen sitoutumista viherrakenteen eri osiin. Hannusmetsä on Länsiväylän varren merkittävin maaperän ja kasvillisuuden hiilivarasto. Hannusmetsä on myös melueste Länsiväylän ja asuinalueiden välissä ja se kerää pienhiukkasia.

Hannusmetsä on erittäin tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue lähialueiden asukkaille. Se on myös Länsiväylän eteläpuoleisen Espoon eniten käytetty päiväkoti- ja koulumetsä.

Hannusmetsän merkitys ja helppo saavutettavuus kasvaa, kun Kaitaan ja Finnoon metroaseman ympäristöön eli kävelymatkan päähän asettuu asumaan tuhansia uusia asukkaita.

Kaikki Hannusmetsää koskevat Espoon kaupungin teettämät selvitykset puoltavat alueen säilyttämistä ja virkistyskäytön tehostamista.

F. Kaava-alueen asukasmäärätavoite on liian suuri

Koko Kaitaa-Iivisniemi- alueen lisäasukasmäärä 6000 on aivan liian suuri, niin myös tämän kaava- alueen 1500.

Asukasinfo järjestettiin yhdessä SELAK:in ja Espoon kaupungin kanssa 6.3. Kaupungin virkamiehiltä salin täyteinen yleisö sai kuulla Kaitaaan alueen kaavoitustilanteesta ja suunnitelmista, jota seurasi vilkas keskustelu.

IKS ry:n kevätkauden jumppa käynnistyy tiistaina 8.1.2019 Iivisniemen koululla klo 19-20. Vetäjänä toimii Virve Jokinen.

Hinta on IKS:n jäsenille 45 euroa ja muille 55 euroa.

Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä Iivisniemen koulun jumppasalissa.

Tervetuloa mukaan myös uudet kiinnostuneet! Jumppaa voi tulla kerran kokeilemaan ilmaiseksi ja päättää sitten, haluaako jatkaa.

Valoisaa, reipasta ja hyvää uutta vuotta kaikille!