Toimintakertomus 2013

Vuosi 2013

Toimintaa ohjaavat arvot:
Seuran tarkoituksena oli työskennellä kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta alueen yhteisöllisyyden kehittämiseksi sekä asukkaiden viihtyisyyden lisäämiseksi kaupunginosan omaleimaisuuden säilyttäen. Seura pyrki toimimaan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä. Lisäksi seura pyrki syventämään asukkaiden paikallistuntemusta ja lisäämään heidän kiintymystään asuinpaikkaansa. Seura on voittoa tavoittelematon ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Vaikuttaminen
Vuoden 2013 aikana pyrimme poikkeuksellisen rajuissa alueen rakentamissuunnitelmissa säilyttämään mahdollisimman hyvin tärkeät luontokohteet ja edistämään kaavoitusta niin, että saisimme alueellemme uusia työpaikkoja ja asuntoja eri elämänkaaren vaiheissa oleville ihmisille. Jäsenemme ottivat osaa kaupungin järjestämiin kaavoituksen suunnittelutyöpajoihin ja muihin asukkaiden kuulemistilaisuuksiin. Erityisen huolellisesti seurasimme metron rakentamisen ja kaavoituksen suunnitelmia Finnoo-Kaitaan ja Kaitaa-Hannuksen alueilla.

Kaksi seuran johtokunnan jäsentä kuului myös Espoon kaupunkisuunnittelulautakuntaan, joten pysyimme hyvin tapahtumien tasalla. Tiedotimme kotisivuillamme säännöllisesti kaavoitukseen liittyvistä asioista.

Seuramme esitti kaupunkisuunnittelulautakunnalle mielipiteensä Hannuksenpellon kaavaehdotuksesta, jossa mm. kritisoimme suunnitelmia suuren päivittäistavarakaupan rakentamisesta ja kiittelimme Bondasbergin itärinteen merkitsemistä suojaviher- ja lähivirkistysalueeksi.
Lasten- ja nuorten kulttuuri
Vuoden 2013 aikana järjestimme lapsille perinteisen joulupolun 15. joulukuuta. Polulle tuli 250 kävijää! 90 lyhtyä ja runsaat toista sataa heijastinta ohjasivat taskulampuin varustettuja lapsia pysymään oikealla reitillä.

Kääntöpisteessä pienen metsälammen rannalla oli mukavaa pitää taukoa jouluglögiä juoden ja pipareita mutustellen. Ja yllätys-yllätys: Reitin varrelta löytyi myös Joulupukki, joka tunsi kaikki lapset. Joulupukin muistia tuki tonttu, joka oli saanut tietää lasten nimet etukäteen. Näin lapsilla oli mahdollisuus varmistaa, että toivotut lahjat toimitetaan oikeaan osoitteeseen sitten Jouluaattona. Onneksi saimme aamulla Joulupolulle pari senttiä lunta, sillä mitä olisi jouluinen luonto ilman lunta. Eräs pienokainen totesi: ”Tämä oli ihanin Joulupolku, jota olen ikinä kävellyt.”

Joulupolusta kerrottiin myös Länsiväylä-lehden kumpanuussivuilla.

Nuorten kotiseututuntemuksen lisäämiseksi jatkoimme alueen koulujen kanssa perinteistä yhteistyötä: lukuvuoden päättyessä myönsimme Kaitaa koulun 8.luokkien yhdelle kaitaalaiselle tytölle ja pojalle stipendin merkittävästä opintojen edistymisestä. Palkitut olivat Pauliina Kukkonen ja Joona Huopalainen.

Syksyllä järjestimme edellisten vuosien tapaan Iivisniemen koululaisille kotiseutuaiheisen kirjoituskilpailun ja Kaitaan koulun oppilaille kuvataidekilpailun. Kirjoituskilpailun voittivat Lahja Tuokko aiheenaan ”Lempipaikkani Rullavuorella” ja Elina Kokkonen aiheenaan ”Näkymä Iivisniemen rannasta”. Kuvataidekilpailussa palkittiin Annika Hänninen ja Sonja Karkia.
Tapahtumat
Pidimme keväisen kirpputorin 28. huhtikuuta ja alueen siivoustalkoot 7. toukokuuta. Kumpikaan tilaisuus ei kerännyt suuria kävijämääriä, mutta ne olivat kuitenkin lämminhenkisiä pientapahtumia.

Espoon päivänä 30.8. Seppo Salo johdatti suuren joukon kaitaalaisia perinteiselle historiakävelylle, joka sujui todella mainiosti. Tunnelma oli vapautunut: Seppoa kuunneltiin uteliaina, keskustelua syntyi ja vieraat ihmiset juttelivat keskenään kävelyjen aikana ja kertoivat toisilleen omista muistoistaan. Osa uupui, mutta osa ei meinannut malttaa lähteä kotiinsa kävelyn jälkeen.

 

Lisäksi järjestimme perinteisen Joulu saapuu Kaitaalle –tapahtuman 1.12. Iivisniemen seurakuntakodissa. Paikalle tulleet vieraat nauttivat – ihmetellen maksuttomuutta – seuran tarjoamia joulutorttuja yli sata kappaletta.
Harrastukset
Järjestimme Iivisniemen koululla koko vuoden ajan aikuisille perusjumppaa. Osallistujia ei olisi mahtunut enää yhtäkään enempää, sillä heitä oli reilut 40.

Jatkoimme myös paritanssikurssin järjestämistä Iivisniemen koululla. Senkin suosio kasvaa vuodesta toiseen. Nyt mukana oli parikymmentä tanssin ystävää.
Verkostoituminen
Jatkoimme yhteistyötä Hannusjärven Suojeluyhdistyksen, Suur-Espoonlahden kehitys ry:n ja Espoon Kotiseutuyhdistysten Liiton kanssa. Olimme vaikuttamassa kahden viimeisen organisaation hallinnossa.

Vakiintunutta yhteistyötä jatkettiin myös alueen koulujen, opettajien ja vanhempainyhdistysten kanssa. Esimerkiksi seuramme kaavoitusvastaava, Seppo Salo, järjesti Iivisniemen koulun opettajille ja avustajille historiatapahtuman heidän paikallistuntemuksensa lisäämiseksi.

Löysimme pari paikallista yhteistyökumppaniyritystä, jotka myönsivät alennuksia yhdistyksemme jäsenkorttia vastaan.
Tiedottaminen
Vuoden aikana jaoimme kaksi asukastiedotetta (jakelu 2100 kpl) ja muutamia sähköisiä jäsentiedotteita. Ajankohtaiset asiat julkaisimme verkkosivuillamme.

Suuremmista tapahtumistamme tiedotimme sekä sähköisillä jäsentiedotteilla että perinteisesti Länsiväylän ja Essen (Espoon seurakuntasanomat) maksuttomilla palstoilla.
Jäsenistö
Vuoden lopussa seuralla oli 168 jäsentä.

Saimme lopulta Patentti- ja rekisterihallituksesta päätöksen seuran uusista säännöistä.
Jäsenmaksu
Pidimme jäsenmaksun 10 eurossa, mikä riitti pitämään talouden tasapainossa, sillä jumppamaksuista seura saa hieman enemmän taloudellisia resursseja.