Tämän tarinan on kirjoittanut Tarinoiden Kaitaa -kirjaan Seppo Salo Iivisniemi-Kaitaa -seuran arkistotietojen, lehtiartikkelien ja Bror Södermanin haastattelun pohjalta.

Kunnasta kauppalaksi ja kaupungiksi
Espoon kunta muuttui v.1963 kauppalaksi, ja kaavoitusmonopoli siirtyi samalla Espoolle. Espoo jakoi alueensa 10 osa-alueeseen. 10 arkkitehdin tehtävänä oli laatia Espoolle yleiskaava- ja asemakaavat. Asia olisi vaatinut koordinointia, eikä järjestelmä toiminut. Alun perin Martti Ilveskorven johtaman Asuntosäästäjät ry:n piti rakentaa Iivisnäsin kartanon maille asuinalue, jonka rakennusoikeus oli  50000 kerrosneliömetriä.

Helsingin Sanomat oli otsikoinut vuonna 1964 uutisensa Ivisnäsin lähiön suunnittelun alkamisesta: ”Tammia ja merituulta”. Tällöin paikalla oli vuonna 1914 perustetun Ivisnäsin kartanon maisema: rakennukset, huvimajat ja lehtokujat.

Toukokuussa 1965 oli käynnistynyt Suomen suurin yhtenäinen rakennushanke. Espoon kauppala, Asuntosäätiö, Keskus-Sato Oy ja Polar-rakennusyhtiö olivat allekirjoittaneet Lounaisrannikkosopimuksen. Suunnitelman lähtökohtana oli luoda kaupunki-kokonaisuus, jossa yhdistyvät toisaalta kaikki kaupunkimaisten yhdyskuntapalvelujen muodot: liike-, kulttuuri- ja koulukeskuksineen sekä niiden välittömässä tuntumassa olevat työpaikat ja toisaalta lomahenkisen asumisen edut: runsaat puistoalueet, pitkä merenrantaviiva sekä kalaisat ja puhtaat vedet.  Iivisniemi oli Asuntosäästäjät ry:n viimeisiä suuria kohteita pääkaupunkiseudulla. KOP oli niihin aikoihin vetämässä rahoitustaan pois Asuntosäästäjiltä ja niinpä yhdistys joutui luopumaan 50%  rakennusoikeudestaan KOP:n omistaman Väinölä Oy:n hyväksi.

Kaavoitus
Arkkitehti Bror Söderman oli niihin aikoihin Asuntosäätiön palveluksessa. Hänelle tuli merkittävä rooli alueen suunnittelussa, sillä Lounaisrannikon ”pojat” saivat em. Väinölä Oy:n osuuden Iivisniemen alueen rakentamisesta. Näin sovittiin, että Keskus-Sato rakennuttaa, Asuntosäätiö suunnittelee ja Polar rakentaa Iivisniemen kohteen.
Hyvin nopealla aikataululla he päättivät, että ensin rakennetaan Iivisniemen kohde, koska viemäriverkosto Suomenojalta Soukkaan kulkisi joka tapauksessa Iivisniemen läpi.

Lounaisrannikon pojat perustivat syyskuussa 1966 Aluerakennus Oy:n, jonka tehtävänä oli käynnistää Lounaisrannikon kunnallistekniset työt. Vesijohto oli vedettävä Tuomarilasta Iivisniemen kautta Lounaisrannikolle ja viemäri päätettiin rakentaa seuraavasti: Suomenoja- Iivisniemi (1967), Iivisniemi – Övergård (1968) ja Övergård -Liikennetunneli (1969). 

Söderman muistelee:
Asuntosäästäjien Martti Ilveskorpi oli alun perin luvannut Lounaisrannikon rakennuttajaryhmälle heille siirtyneen rakennusoikeuden osalta valmiit asuntopiirustukset liitteineen, joiden mukaisesti olisi sitten anottu aravalainaa.  Laina-anomus piti tehdä maanantaina, kun edellisenä perjantaina Ilveskorpi ilmoitti, ettei hän luovutakaan niitä piirustuksia. ” Minä sain tehtäväksi laatia viikonlopun aikana koko meidän osuutemme  aravaluonnokset. Ja niin anomukset saatiin eteenpäin maanantaina”.

Yhtä nopeasti tehtiin asemakaava. Sekä Asuntosäätiön suunnitteluosasto että Espoon kaavoitusyksikkö sijaitsivat Tapiolan keskustornissa.  Söderman kertoi tavanneensa Espoon yleiskaavapäällikkö Harto Helpisen hississä ja Helpinen ehdotti pikaista palaveria.  Silloin todettiin, että kaavaluonnosta ei vielä ole ja esitys pitäisi viedä kaupunginhallitukseen viikon päästä. Espoon entinen kaavapäällikkö Lea Punsar oli suunnittelemassa Iivisniemen asemakaavaa. Kun yritettiin saada yhteys Punsariin, osoittautui, että hän oli lomalla. Kiireellisyyden takia asemakaavaosasto päätti hoitaa kaavoituksen itse. Söderman jatkaa: ”Yleiskaavaosasto laati yleiskaavatasoisia suunnitelmia ilman tarpeellisia puusto- tai maastotietoja”.

Maastokäyrät 1:10000 kartoissa ovat  5m välein. On selvää, että tässä vaiheessa syntyi “kaavamainen” ratkaisu. Iivisniemen länsiosan maasto on tasainen. Alueella on komeita mäntyjä, jotka säilytettiin.”

Söderman teki alta aikayksikön pienoismallin Lounaisrannikkoryhmän alueen asemakaavasta. Viikon aikana sitten päivittäin asemakaavasuunnitelmaa palloteltiin hänen  ja kaavoitusyksikön välillä  ja se saatiin esityskuntoon ennätysajassa. 

Helsingin Sanomien, Riitta Heiskasen laatimassa jutussa 13.1.1996 todettiin mm. seuraavaa:  Arkkitehti Sakari Laitinen oli kesätöissä Espoon asemakaavaosastolla, kun hänen käteensä työnnettiin Iivisniemen kaavoitus. ” Alueelle oli konsultin tekemä kaavaluonnos. Se oli suomalainen metsälähiökaava. ”Elementtitekniikka oli tulossa. Iivisniemessä metsäkaava jämptiytyi ruutukaavamaiseen muotoon. Tyypillistä siinä oli, että liikenne, paikoitus ja jalankulku erotettiin toisistaan”  Kaavoituspäällikkö Helpinen totesi Hesarin em. jutussa: Iivisniemen kaava eteni valtuustoon hirveää vauhtia. Vuosi oli 1966. Se oli nopein kaavaprosessi, mitä minä ainakaan olen Suomessa kuullut.

Vaikka Iivisniemi suunniteltiin kaiken kaikkiaan hirveän nopeasti aina talosuunnittelua myöten, eihän se ole sen huonompi kuin muutkaan” Söderman suunnitteli Iivisniemen matalat 4 kerroksiset talot. ”Eräs johtava ajatukseni oli saada neljäkerroksiset talot näyttämään kolmekerroksisilta. Valkoinen väri valittiin vihreän luonnon vastapainoksi.” Södermanin mukaan Polar rakensi kaikki nämä ”Lounaisrannikon poikien” talot. Tarkoitukseni oli, että alueelle tulisi enemmän istutuksia Tapiolan mallin mukaan, mutta kun Asuntosäätiö ei saanut mitään tonteista, eikä Polarilla  ja Keskus- Sadolla ollut siihen aikaan tapana tehdä istuksia tonteille, niin istutukset jäivät vähäisiksi.

Ensimmäisenä valmistui Ivisnäsintie 6 eli As.oy Itäkunnas, asukkaat muuttivat sisään jouluksi 1967.  Toisena talona valmistui Iivsiniemenaukio 2 ( muuttopäivä 26.3.1968). Sen vieressä oli alueen lämpövoimakeskus. Alueen itäosan korkeat talot ja rivitalot rakennutti Asuntossäästäjät ry. Ne ovat arkkitehti Touko Nerosen suunnittelemia. Lähiön ostoskeskuksen on suunnitellut arkkitehti Reijo Ailus ja lähiön piha- ja puistosuunnitelman on laatinut puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer.

Iivisniemestä tuli Lounaisrannikon ensimmäinen kaupunkimainen yksikkö ja sitten alkoi Soukan rakentaminen. Tietoa ja ohjeita uusille kerrostaloasukkaille Iivisniemi, tai silloin vielä Ivisnäs, oli siis uudenlaisen lähiöelämän yksi edelläkävijä. Alueella oli mm. oma huoltoyhtiö, joka vastasi alueesta hyvin tunnollisesti. Siitä esimerkkinä on tämä vuonna 1969 alueen asukkaille jaettu huoltoyhtiön kirje. ”ARVOISA IIVISNIEMELÄINEN”.

——————————————————————————————————————–

ARVOISA IIVISNIEMELÄINEN

Muutettaessa uuteen kotiin saattaa alussa olla pieniä hankaluuksia. Sopeutuminen uuteen ympäristöön käy lapsilta helposti, mutta aikuisilta se joskus kysyy hieman enemmän. Tämän vuoksi pitäisi ehkä ensimmäinen vuosi ottaa ”löysin rantein”.

Ostoskeskuksen valmistuminen poisti kaiketi suurimman hankaluuden. Toinen ”palvelulaitos”, joka vasta nyt alkaa täydellä teholla toimia, on Ivisnäsin Huolto Oy.
Ivisnäsin Huolto Oy:tä on syytä tarkastella hieman lähemmin, koska alueella liikkuu lennokkaita tarinoita ja huhuja siitä, mikä se oikein on ja miksi se on perustettu.

Ivisnäsin Huolto Oy on tämän alueen asunto-osakeyhtiöiden perustama toimisto, joka hoitaa kaikki taloyhtiöitten työt keskitetysti. Siihen kuuluu mm. isännöitsijän ja huoltomiesten tehtävät. Kaikkihan me tiedämme, mitä se sisältää. Normaalien huoltotöiden, kuten siivouksen, lumitöiden, nurmikonleikkaamisen, parkkialueiden hoidon, kirjanpidon, vuokrien perimisen lisäksi toimisto kuuntelee niin kiitokset kuin ”haukkumisetkin”.

Toistettakoon vielä, että Iivisniemen alueen taloyhtiöt omistavat Ivisnäsin Huolto Oy:n. Yhtiöt valitsevat vuodeksi kerrallaan edustajansa Ivisnäsin Huolto Oy:n hallitukseen, joka käytännössä päättää asioista aina vuoden kerrallaan. Jotta asiat Ivisnäsin Huolto Oy:ssä luistaisivat, tarvitsee se luonnollisesti huoneiston ja tarpeellisen määrän henkilökuntaa. Toimiston sijainnin varmasti jokainen tietää.

Ivisnäsin Huolto Oy:n palveluksessa on 8 henkeä: isännöitsijä O. Aalto, kanslisti rva E. Ovaskainen, kaksi huoltomiestä, A. Sippola ja I. Kuismanen sekä 4 siivoojaa. Miksi Ivisnäsin huolto perustettiin? Miksei jokainen yhtiö hoida itse omia asioitaan? Vastaus on hyvin yksinkertainen. Asioiden keskitetty hoito tulee yhtiöille huomattavasti halvemmaksi kuin että jokainen yhtiö hoitaisi asiansa erikseen.

Lisäksi voidaan hoitaa monia asioita, jotka muuten pienille ja uusille yhtiöille olisivat, jos ei aivan mahdottomia, niin ainakin hyvin kalliita, kuten autojen sähkölämmityspaikat ja luistinrata aurauksineen jne. Periaatteessa voi Ivisnäsin Huolto Oy järjestää millaisia palveluksia tahansa, mitä sen omistajat eli taloyhtiöt parhaaksi näkevät.

Tietysti täytyy muistaa, että kaikki maksaa, joten sitä mukaa kuin palveluksia lisätään, kustannukset nousevat. Näin ollen ei ole ainakaan vielä tarkoituksenmukaista palkata henkilöä, joka sulkisi asukkaiden televisiot, jotka ovat sen ääreen nukahtaneet tai järjestää seuralaista sille, joka ei saa yöllä unta.

Ivisnäsin Huolto Oy kehittyy juuri sellaiseksi kuin sen omistajat eli taloyhtiöt haluavat. He, jotka on valittu Ivisnäsin Huolto Oy:n halitukseen vuodeksi kerrallaan, eivät luonnollisestikaan voi kaikkia epäkohtia eivätkä hyviäkään asioita huomata. Purnatkaa ja tehkää parannusehdotuksia! Omalla nimellänne varustetut ehdotukset voitte pudottaa isännöitsijätoimiston postiluukusta. kaikki varmasti käsitellään.

Mitä tämä kaikki sitten maksaa? Ivisnäsin huolto Oy velottaa asunto-osakeyhtiöitä 40 penniä/ neliö/kuukausi. Esimerkiksi 60 huoneiston talo maksaa kaikesta 1280 markkaa kuukaudessa. On helppo huomata, että tuolla summalla palkattaisiin ”vanhalla” systeemillä vasta talonmies. Nyt siihen sisältyy kaikki, lämpöä, vettä ja sähköä lukuun ottamatta.

Talousarvio tehdään vuodeksi kerrallaan.  Jos Ivisnäsin Huolto Oy on perinyt huoltomaksua liikaa, tasoitetaan se viimeisenä kuukautena, kuten viime vuonnakin, jolloin joulukuulta perittiin vain 15 penniä/neliö. Ivisnäsin huolto Oy ei siis tuota voittoa, vaan toimii omakustannushintaan.

Toimistolle kuuluu vielä mm. järjestyksen valvominen, mutta se on asia , jota ei voida hoitaa ”ilmoitustaululta” käsin. Parhaiten järjestys ja viihtyvyys säilyy jokaisen omakohtaisella toiminnalla muistaen, että yhteistä omaisuutta joko pidetään kunnossa tai särjetään. Vahinkoja ja ilkivallan tuloksia ei korvata verovaroilla, vaan itse joudumme kustannukset maksamaan.

Ja lopuksi Ivisnäsin Huolto Oy:n hallituksen jäsenet vuonna 1969:
Asunto Oy Itä – Kunnas     Matti Puranen, hallituksen puheenjohtaja  
Asunto Oy Itäniitty             Pertti Jalkanen
Asunto Oy Itäkumpu         Felix Kämäräinen
Asunto Oy Itäkumpu         Antti Maunuksela
Kauppalan talot                 Mauri Nystén
Edellä mainittujen puoleen voitte kääntyä kaikissa Ivisnäsin Huolto Oy:tä koskevissa asioissa.

Ivisnäsin Huolto Oy Hallitus”

—————————————————————————————————

Vielä  2000-uvun alussa Iivisniemen Huollolla oli nimellisesti toimitila Iivisniemessä, mutta vuonna 2005 sitäkään jälkeä alueen entisestä mahtitekijästä ei ole enää jäljellä. Siinä mielessä vanha aika elää vuonna 2005 silti Iivisniemessä, että isännöintipuolella tärkein toimija on aluehuoltoyhtiön pohjalta toimiva Matinkylän Huolto ja talonmiestyöt hoitaa entisen Soukan aluehuoltoyhtiön perillinen. Iivisniemen
Huollon omistaja- ja asiakasyhtiöt olivat As Oy Säästökaitans osoitteessa Iivisniemenkatu 4, As Oy Säästömartti osoitteessa Iivisniemenkatu 2, As Oy Säästösammal osoitteessa Iivisniemenaukio 4, As Oy Itäniitty osoitteessa Iivisniemenaukio 2, As Oy Itäkumpu osoitteessa Iivisniemenkuja 4, kauppalan/kaupungin vuokratalo Itäkumpu osoitteessa Iivisniementie 2, As Oy Säästökesä osoitteessa Iivisniementie 4, As Oy Itä-Kunnas osoitteessa Iivisniementie 6, kauppalan/kaupungin vuokratalot Itähovi ja Itäkontu osoitteessa Iivisniemenaukio 1 sekä Iivisniemen Liikekiinteistöt Oy osoitteessa Iivisniemenkatu 3.

Iivisniemen huollon kohtaloksi tuli 1990-luvulla sama kuin monen muunkin pienen aluehuoltoyhtiön eli pitkälle ne samat syyt, joilla vuonna 1969 perusteltiin Ivisnäsin Huolto Oy:n edullisuutta talonmiesjärjestelmään verrattuna. Kun suuruus oli valttia ja taloyhtiöt vapautuivat pakosta olla aluehuoltoyhtiön asiakkaita, ei Iivisniemen Huolto enää pärjännyt yksin. Iivisniemessä ratkaisuksi tuli liittyminen Matinkylän Huoltoon isännöinnin osalta.

© 2013 ja 2020